Rypälelajikkeet

Italian rypälelajikevalikoima on ylenpalttisen runsas; maassa viljellään tuhansia erilaisia, kiehtovan omaperäisiä viiniköynnöslajikkeita, joista kuitenkin tuotetaan viiniä yleensä vain paikallisesti. Virallisesti käytettyjä ja rekisteröityjä lajikkeita on noin satakunta.

Yleisimmät tummat lajikkeet

Barbera

Luoteis-Italiasta peräisin olevaa Barberaa viljellään kaikkialla Italiassa. Yleinen etenkin Piemontessa ja Lombardiassa. Viljellään Euroopassa myös Sloveniassa ja Kroatiassa ja muualla maailmassa etenkin Kaliforniassa ja Argentiinassa.
Väriltään hyvin tummansinisten, kooltaan keskikokoisten marjojen pinta on vahamainen ja kuori melko paksu. Lajike on satoisa ja vakaa vaikeissakin olosuhteissa. Rypäleet tuottavat purppuranpunaisia, mutkattomia, tuoreen hedelmäisiä, mehukkaita viinejä, jotka ovat melko hapokkaita ja alkoholipitoisia.
Tyypillisiä aromeja ovat: marjat, kirsikka, luumu, mausteet mm. laakeri, nahka.

Montepulciano

Keski-Italiasta, Abruzzien maakunnasta kotoisin oleva Montepulciano on levinnyt koko Keski- ja Etelä-Italiaan Adrianmeren rannikolle.
Marjat ovat tummanpunaisia, munan muotoisia, mehu vaaleanpunaista. Varhain kypsyvä ja satoisa lajike, jota pidetään nykyisin yhtenä kiinnostavimmista kansallisista lajikkeista. Viinit vaihtelevat kasvuolosuhteiden mukaan täyteläisistä keskitäyteläisiin, ne ovat hedelmäisiä ja nuorena melko tanniinisia. Viinit nautitaan enimmäkseen nuorina, mutta joitakin voidaan myös varastoida.
Tyypillisiä aromeja ovat: marjat, mausteet, kirsikka.
Huom! Rypälettä ei pidä sotkea toscanalaiseen viiniin Vino Nobile di Montepulciano, joka valmistetaan Sangiovese-rypäleistä.

Nebbiolo

Piemonten rypälelajike, jota viljellään myös Lombardiassa. Parhaimmillaan Piemonten suurissa viineissä Baroloissa ja Barbarescoissa. Nebbiolon nimen sanotaan juontuvan sanasta nebbia - sumu, joka leijuu seudun yllä sadonkorjuun aikaan. Se tunnetaan paikallisesti myös nimellä Spanna.
Nebbiolo on vaikea lajike; se on kasvupaikastaan tarkka, kypsyy myöhään ja on pienisatoinen. Suurikokoinen, pyöreä, paksukuorinen ja väriltään tummanvioletti, harmaan vahan peittämä marja sisältää pitkän kasvukauden ansiosta paljon sokeria, uutteita, happoja ja tanniineja. Viinit ovat väriltään syvän punaisia ja vaativat pitkän kypsytyksen.
Tyypillisiä aromeja ovat: terva, ruusu, orvokki, mausteet mm. pippuri, luumu, vadelma, yrtit ja tryffeli.

Negroamaro

Apulian (Puglia) alkuperäinen ja tärkein rypälelajike, jonka viljely keskittyy maakunnan eteläosan kuumille alueille. Marjat ovat hyvin tummia ja paksukuorisia. Runsassatoinen ja vakaa lajike tuottaa väriltään tummanpunaista, vahvaa hyvin tanniinista viiniä. Tanniinisuutta ja kirpeyttä vähennetään lyhentämällä kuorien osuutta käymisseoksessa tai yhdistämällä siihen esimerkiksi Malvasia Neraa tai Sangiovesea. Negroamarosta valmistetaan myös roseeviiniä.
Tyypillisiä aromeja ovat: hedelmät, marjahillo, mausteet mm. karvasmanteli, katkeruus.

Primitivo

Apulian satoisa rypäle, joka maailmalla tunnetaan nimellä Zinfandel. Primitivo- nimi tarkoittaa varhain kypsyvää ja siitä käytetään myös nimeä Uva del Popolo. Marjat ovat sinisiä ja pyöreitä, ne sisältävät paljon sokeria ja uutosaineita. Viinit ovat parhaimmillaan hyvin tummia, rehevän voimakkaita ja hedelmäisiä. Vahvasti tanniiniset viinit kestävät pitkää kypsytystä.
Zinfandel-lajike on laajasti käytössä Kaliforniassa ja sitä viljellään myös Australiassa ja Etelä-Afrikassa.
Tyypillisiä aromeja ovat: karhunvatukka, vadelma, metsämansikka, terva, lakritsi, talli.

Sangiovese

Sangiovesen kanta-alue on Toscana ja Keski-Italia, joskin sitä viljellään jonkin verran myös muualla Italiassa.
Sangiovese on Italian yleisin rypäle, josta on useita muunnoksia. Yleisin niistä on Sangiovese Grosso, Toscanan kolmen DOCG- viinin (Brunello di Montalcino, Chianti ja Vino Nobile de Montepulciano) päärypäle. Suuri kokoinen, paksukuorinen ja väriltään tummanpunavioletti marja sisältää paljon aromeja, sokeria ja tanniinia ja on erittäin hapokas.
Rypäle tuottaa vaihtelevia viinejä keveistä roseeviineistä voimakkaisiin supertoscanalaisiin. Parhaimmillaan viinit ovat täyteläisiä, aromikkaita ja pitkäikäisiä.
Tyypillisiä aromeja ovat: mausteet mm. kaneli, paahtoleipä, mansikka, vadelma, luumu, omena, orvokki, navetta=talli.

Yleisimmät vaaleat lajikkeet

Catarrato

Sisilialainen lajike, joka sopeutuu hyvin kuumiin kasvuoloihin. Runsassatoisen lajikkeen marjat ovat kullankeltaiset ja makeat, viini hapokasta ja neutraalia. Käytetään myös Marsalan ja vermutin valmistuksessa.

Tyypillisiä aromeja ovat: mausteet, mansikka, raaka meloni, trooppiset hedelmät

 

Moscato Bianco

Oletetaan olevan vanhin ihmisen viljelemistä lajikkeista. Roomalaiset kutsuivat sitä nimellä Apianae= mehiläisten suosima. Lajiketta viljellään kaikkialla maailmassa. Tärkeimmät maat ovat Italia, Kreikka, Ranska, Australia, Argentiina. Satoisan lajikkeen marjat ovat pienikokoiset ja väriltään vaaleankeltaisesta punaruskeaan. Se tuottaa sokeripitoisia ja aromikkaita viinejä. Viileillä alueilla, kuten Saksa ja Ranskan Alsace, rypäleiden happopitoisuus on korkeampi.  Käytetään valko- ja kuohuviinien ohella väkevien viinien valmistukseen.

Yksi arvostetuimmista lajikkeista on Moscato d'Asti, josta valmistetaan Asti Spumantea. Trentinossa ja Adigessa lajike tunnetaan nimellä Moscato Giallo tai Moscatel.

Tyypillisiä aromeja ovat: sitruuna, sima, hunaja, persikka, parfyymi, mausteet.

 

Malvasia

Kreikkalaisperäinen lajike, jota viljellään jossain määrin lähes kaikissa viinimaissa, etenkin Välimeren alueella. Italiassa siitä viljellään lukuisia alalajeja mm. Malvasia del Chianti (Chianti), M. del Lazio (mm. Frascati), M. di Sardegna (Malvasia di Gagliari) ja M. di Lipari (Sisilian kullankeltainen ja makea Malvasia delle Lipari).

Paksukuoristen marjojen väri ja koko vaihtelevat. Satoisaa lajiketta ei yleensä käytetä yksin, vaan osana monenlaisissa viinityypeissä. Tuoreet viinit ovat aromaattisia ja täyteläisiä, eivätkä kestä pitkää kypsytystä.

Tyypillisiä aromeja ovat: pähkinä, manteli, aprikoosi, persikka, hunaja, myski.

 

Pinot Grigio

Ranskan Burgundista peräisin oleva lajike (Pinot Gris), Pinot Noirin muunnos. Tärkeä rypäle Alsacessa ja muita viljelyalueita ovat Saksa, Itävalta, Sveitsi, useat Itä-Euroopan maat ja Yhdysvallat (mm. Oregonin valkoviinit). Italiassa pohjoisen alueen lajike, jonka marjat ovat keskikokoa suurempia ja väriltään siniharmaasta ruskeanpunaiseen. Viinit ovat väriltään tummahkoja, melko runsasmakuisia ja täyteläisiä.

Tyypillisiä aromeja ovat: omena, ruusu, kookospähkinä, manteli, mausteet mm. kaneli, neilikka, öljy, voi.

 

Pinot Bianco

Kotoisin Burgundista (Pinot Blanc) kuten Pinot Grigio.  Yleinen monissa Pohjois-Italian maakunnissa, käytetään valkoviinien ja laadukkaiden kuohuviinien valmistuksessa. Tärkeä rypäle myös Ranskan Burgundissa, jossa sitä käytetään kuohuviinien valmistuksessa.  Muita viljelyalueita ovat Alsace, Saksa, Itävalta, Sveitsi, useat Itä-Euroopan maat ja Yhdysvallat.

Aikaisin kypsyvän ja satoisan lajikkeen marjat ovat pienikokoisia ja kellanvihreitä, mehu kevytaromista, raikkaan hapokasta ja vähäsokerista. Viinit eivät yleensä kestä kypsytystä.

Tyypillisiä aromeja ovat: vihreä omena, mango, aprikoosi, ruoho, manteli, saksanpähkinä, lievä yrttisyys

 

Trebbiano

Yksi maailman viljellyimmistä lajikkeista, josta tunnetaan Italiassa monia alalajikkeita. Nimeen liitetään yleensä alueen nimi kuten Trebbiano Toscana, Trebbiano di Lugana.

Marjat ovat väriltään vaaleankellanvihreitä, ohutkuorisia ja pienikokoisia. Satoisa ja vakaa lajike, joka tarvitsee lyhyen kasvukauden. Rypäleet sisältävät paljon happoja, vähän sokeria, aromi- ja/tai uutosaineita. Viinit ovat hapokkaita, keveitä ja kuivia. Lajike sopii hyvin brandyn valmistukseen.

Tyypillisiä aromeja ovat: omena, punaherukka, kirpeys, hento hedelmäisyys.

 

 

Muita vaaleita lajikkeita

Muita vaaleita lajikkeita:

Ansonica - Alun perin sisilialainen suurehko- ja pyöreämarjainen lajike (Inzonia), jota kasvatetaan myös mm. Toscanassa.

Arneis - Uudelleen löydetty vanha piemontelainen lajike, jota kutsutaan myös Nebbiolo Biancoksi. Alban seudun valkoviini on erityisen hienostunutta.

Cortese - Piemontesta peräisin oleva lajike, soikeat keltaiset marjat, kuivia valkoisia viinejä, viljellään myös Lombardiassa.

Garganega - Veneton lajike, ohutkuorinen, pinnaltaan harmaa ja mehukas, Soaven rypäle ja viljellään myös Lombardiassa.

Greco di Tufo - Kreikkalaisperäinen lajike Campaniassa tuottaa alueen parasta valkoviiniä, tunnetaan myös nimellä Greco di Vesuvio.

Grechetto - Viljellään Umbriassa, Toscanassa ja Apuliassa. Marjat ovat soikeita ja vaaleankeltaisia, tunnetun valkoviinin Orvieton rypäle.

Grillo - Apuliasta Sisiliaan kotiutunut lajike, jonka marjat ovat keltaisia ja meheviä. Mukana monissa sisilialaisissa viineissä, etenkin Marsalassa.

Picolit - Pienimarjainen ja pienisatoinen Itä-Friulin kukkuloiden lajike. Siitä valmistetaan makeaa Picolit-viiniä, jonka tuotanto on rajoitettu.

Prosecco - Jo antiikin aikana tunnettu Triesten alueen lajike, jonka marjat ovat keltaisia ja makeita. Yleinen Friulissa ja Venetossa, tuottaa kevyitä kuivia frizzante- valkoviinejä ja kuohuviinejä.

Verdicchio - Peräisin Marchen alueelta, marjat kellanvihreitä ja keskikokoisia, tuottaa laadukasta valkoviiniä, josta tunnetuin Verdicchio dei Castelli di Jesi.

Vermentino - Espanjasta peräisin oleva Sardiniassa ja Liguriassa viljelty himmeänkeltamarjainen lajike, joka tuottaa oljenkeltaisia, hienotuoksuisia, useimmiten frizzante- viinejä.

Vernaccia - Sardinian sherrymäisen Vernaccia d'Oristanon ja Toscanan voimallisen valkoviinin Vernaccia di San Gimignanon rypäle. Viljellään myös muualla Italiassa. Lajikkeet ja viinit poikkeavat suuresti toisistaan alueen mukaan. Nimi tulee latinan sanasta vernaculus eli kotitekoinen, oma.